Somaliassa toimivat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt kokoontuivat Helsingissä 13.3. keskustelemaan ulkoministeriön edustajien kanssa järjestöjen työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista Somaliassa. Suomen Somalia-verkoston järjestämä tilaisuus kiinnosti järjestökenttää ja paikalla oli yli 30 osallistujaa eri järjestöistä.

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön Anu Ala-Rantala korosti tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen roolin tärkeyttä Somalian kehityksessä. Maailman vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin lukeutuva Somalia on yksi tärkeimmistä suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kohdemaista. Sen lisäksi se on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa.

Ala-Rantala näkee kansalaisjärjestöt tärkeässä asemassa esimerkiksi Somalian kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vahvistamisessa, peruspalvelujen kehittämisessä, rauhan ja sovintotyön edistämisessä ja humanitaarisessa avussa. Diasporan aktiivisuus on avainasemassa tässä työssä. 

Riskialtis toimintaympäristö ja toiminnan rajalliset seurantamahdollisuudet muodostavat haasteita kansalaisjärjestöjen työlle. Karita Laisi Suomen Nairobin suurlähetystöstä muistutti puheenvuorossaan, että hauraissa valtioissa, joissa vallitseva tilanne voi muuttua nopeastikin, on jatkuvasti esillä kysymys sekä ihmisten että hallinnon resilienssistä, eli kyvystä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata kriisejä ja palautua niistä. Somalian kehityksen kannalta Laisi näki tärkeänä kansalaisjärjestöjen tukemisen lisäksi myös tuen kehittyvälle yksityiselle sektorille tilanteessa, jossa valtion hallinto on vielä rakentumassa eikä sillä ole suurta budjettia toimintaansa.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla työskentelevä Sara Karlsson kertoi tilaisuudessa Suomen ja Somalian kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä. Suomen toteuttaman Somalian maaohjelman 2017-2020 keskeisiä tavoitteita ovat naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja valtion ydintoimintojen kehittäminen. Ulkoministeriö on nyt toteuttamassa evaluaatiota Somalian sekä muiden hauraiden valtioiden maaohjelmistaan. Evaluaation tulokset ovat odotettavissa noin vuoden päästä ja tuloksien avulla on toiveena kehittää edelleen ohjeistusta hauraissa valtioissa toimimista varten.

Somalialle laaditaan uusi maaohjelma vuodesta 2021 eteenpäin. Terveyssektori ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen todennäköisesti pysyvät jatkossakin työn painopisteinä, mutta toiveena olisi saada maaohjelmalle enemmän resursseja, jolloin voitaisiin laajentaa työtä muillekin sektoreille. 

Keskustelua tilaisuudessa herätti erityisesti Somalian uusi kansalaisjärjestölaki ja sen vaikutukset järjestöjen toimintaan Somaliassa. Laki asettaa uusia vaatimuksia rekisteröitymisestä ja siitä, miten kansainväliset järjestöt saavat toimia Somalian alueella. Suomalaiset Somalia-järjestöt ovat seuranneet tilannetta, mutta vielä on epäselvää, millaisia toimia rekisteröitymisen suhteen järjestöiltä odotetaan. Kysymyksiä herättää myös se, miten uuden lain velvoitteet eroavat pienten paikallisten järjestöjen ja suurten kansainvälisten avustusjärjestöjen osalta. 

Keskustelutilaisuuteen osallistunut toimittaja ja verkoston jäsenjärjestö Vikesin edustaja Wali Hashi jakoi kuulumisia Anteeksiannon kampanjasta. Alkujaan Suomessa ideoitu kampanja, jossa eri tahot pyytävät ja antavat anteeksi vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin aikana tapahtuneita vääryyksiä, on saanut suuren suosion Somaliassa. Anteeksiannon kampanja on nyt vakiinnuttamassa asemansa Somaliassa, sillä vuosittaisen anteeksiannon päivän hyväksyminen viralliseksi juhlapäiväksi on nyt parlamentin käsittelyssä. Eri tahojen välinen dialogi nähtiin muutoinkin tärkeänä pitkään jatkuneen konfliktin jälkeen uudelleen rakentuvassa yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että sodan aikana vastakkain olleiden ryhmien välille tarvitaan vuoropuhelua, sitä olisi tärkeää saada myös kansalaisten ja hallinnon välille. Omat haasteensa dialogin luomiseen tuovat se, että merkittävä osa Somalian väestöstä on niin nuorta, ettei heillä ole elämänsä ajalta kokemusta vakaasta valtionhallinnosta ja toisaalta se, että köyhyydessä elävän väestön osan resurssit menevät pitkälti arkipäiväiseen selviytymiseen yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen sijaan.

Tilaisuuden osallistujia kiinnosti kovasti myös turvallisuustilanne Somaliassa ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt Somalian alueella toimittaessa. Suomen Somalia-verkosto järjestääkin myöhemmin keväällä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa toisen keskustelutilaisuuden, jossa aiheena on turvallisuus. Verkostopäiviä, joiden tarkoitus on paitsi tietojen ja vertaiskokemusten vaihto myös keskinäisten yhteistyömahdollisuuksien edistäminen, on tarkoitus jrjestää noin kaksi kertaa vuodessa jäsenjärjestöjen toivomien teemojen ympärillä.

 

Kaisa Piirilä

 

Seuraa meitä somessa!

Afrikan Sarvi -blogi

Tervetuloa Suomen Somalia-verkoston uudistuneeseen blogiin, Afrikan Sarveen!

Blogi jatkaa vanhan verkkojulkaisun Afrikan Sarven perinteitä. Sen artikkeleita pääset lukemaan täältä. Blogissa kerromme Somaliasta ja Afrikan sarvesta sekä alueen kulttuurista, ihmisistä, arjesta, haasteista ja kehityksestä. Julkaisemme artikkeleita, uutisia, haastatteluja, kolumneja ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Asiaa myös kehitysyhteistyöhankkeistamme ja somalitaustaisten maahanmuuttajien elämästä Suomessa.

 

Seuraa säännöllisesti päivittyvää blogiamme ja pysy kuulolla!

  • Somalia-toimijat kokoontuivat keskustelemaan Somalian kehitysyhteistyön ajankohtaisista asioista

    Somalia-toimijat kokoontuivat keskustelemaan Somalian kehitysyhteistyön ajankohtaisista asioista

    Somaliassa toimivat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt kokoontuivat Helsingissä 13.3. keskustelemaan ulkoministeriön edustajien kanssa järjestöjen työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista Somaliassa. Suomen Somalia-verkoston järjestämä tilaisuus kiinnosti järjestökenttää ja paikalla oli yli 30 osallistujaa eri järjestöistä. Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön Anu Ala-Rantala korosti tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen roolin tärkeyttä Somalian kehityksessä. Maailman vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin lukeutuva Somalia on yksi tärkeimmistä […]Lue lisää
  • Impact Academy: Yksi elämäni parhaimmista kokemuksista

    Impact Academy: Yksi elämäni parhaimmista kokemuksista

    Kansainvälinen “Branching Out: (re)connecting ideas” projekti käynnistyi 6. kesäkuuta Antwerpenissä, Belgiassa, joka oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista! Projekti oli osa Community Forum tapahtumaa, joka kokosi 35 nuorta 10 eri maasta oppimaan toisiltaan ja kehittämään jokaisen oman maan kansainvälistä vapaaehtoistyö toimintaa. Osallistuin tapahtumaan Suomen Somalia-verkoston nuorisohankeen Impact Academyn edustajana. Helsingistä matkaan lähti minun lisäkseni kaksi muuta […]Lue lisää
  • Impact Academy: Vaikuttamista, verkostoitumista ja tukea nuorille

    Impact Academy: Vaikuttamista, verkostoitumista ja tukea nuorille

        Posted 6.6.2018 by Linnea Jämsä                 Impact Academy on Suomen Somalia-verkoston vetämä 16-28 -vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma. Ohjelman aikana osallistujat tutustuvat erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin, toimivat järjestöjen eri tehtävissä, osallistuvat koulutuksiin ja tapaavat mentoreita, jotka ohjaavat omalla polulla eteenpäin.   Nuoret ja vaikuttaminen Impact Academyn koulutusten […]Lue lisää
  • Suomen Itä-Afrikan tuki ry: Vapaaehtoisvoimin koulu Buulo Yareeyn

    Suomen Itä-Afrikan tuki ry: Vapaaehtoisvoimin koulu Buulo Yareeyn

      Katri Vainio   Istumme Suomen Somalia-verkoston toimistossa, järjestön avoimet ovet -tapahtumassa. Kaksi tyytyväisen näköistä miestä, Suomen Itä-Afrikan tuki ry:n Ishag Abikar Daqane ja Abdifatah Mohamed Saidali esittelevät valokuvia Somaliaan hiljattain valmistuneesta koulusta. Miehet kertovat, mistä kaikki sai alkunsa ja mitä he toivovat tulevaisuudessa Buulo Yareeyn. Eletään vuotta 2014, kun kolme Somaliasta kotoisin olevaa kaverusta […]Lue lisää

Kansainvälinen “Branching Out: (re)connecting ideas” projekti käynnistyi 6. kesäkuuta Antwerpenissä, Belgiassa, joka oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista! Projekti oli osa Community Forum tapahtumaa, joka kokosi 35 nuorta 10 eri maasta oppimaan toisiltaan ja kehittämään jokaisen oman maan kansainvälistä vapaaehtoistyö toimintaa. Osallistuin tapahtumaan Suomen Somalia-verkoston nuorisohankeen Impact Academyn edustajana.

Helsingistä matkaan lähti minun lisäkseni kaksi muuta tyttöä, joihin sain tutustua jo muutamaa päivää ennen matkaamme Belgiaan. Matkaamme kohti Antwerpeniä kuului hauskoja sattumuksia, kuten muutaman tunnin majapaikkaamme etsiskely. Hauskinta tästä teki se, että olimme tien toisella puolella emmekä löytäneet sitä paikkaa! Eksymisen ansiosta otimme kuitenkin heti majapaikan lähiympäristön haltuun.

Community Forum inspiroi osallistujia uusien hankkeiden suunnitteluun ja tarjosi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa, jotka työskentelevät samalla alla. Suurin osa osallistujista olivat nuoria, jotka työskentelevät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä foorumi mahdollisti sen, että he saivat jakaa kokemuksiaan ja esitellä heidän toimintaansa sekä tulevia projektejaan. Tämän lisäksi he jakoivat parhaita käytäntöjään ja menetelmiään pakolaisten sekä turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelyyn. Foorumi tarjosi runsaasti tilaa jakamismenetelmille sekä helpotti kulttuurien välisen vuoropuhelun.

Saavuttuamme majapaikkaan oli jo myöhäinen ilta, emmekä ehtineet tavata muita osallistujia ja jäimme paitsi tutustumisleikistä, jonka muut olivat ehtineet tehdä. Olimme sen verran väsyneitä matkustamisesta, että menimme heti nukkumaan. Odotimme jännittyneenä mitä seuraava päivä tuo tulleessaan.

Päivän ohjelma alkoi aina yhteisellä aamiaisella, jonka jälkeen seurasi ohjelman seuraavat osiot. Ensimmäisen päivän vietimme tutustuen toisiimme ja esitellen jokaisen osallistujan meneillä olevan projektin. Tähän olin valmistautunut etukäteen tekemällä englannin kielisiä esitteitä nuorten vaikuttamisohjelma Impact Academysta.

Teimme opintovierailuja ja saimme tutustua paikallisiin toimijoihin. Vierailimme muun muassa alaikäisten pakolaisten yhteisökeskuksessa, jossa meille esiteltiin heidän toimintaa kahvi ja teen kupin äärellä.

Toinen vierailumme oli CURRANT-projektiin tutustuminen. Tämä projekti oli sinänsä mielenkiintoinen, sillä siinä edistettiin turvapaikanhakijoiden kotoututumista uuteen kotimaahansa. Projekti tarjosi kohtuuhintaisia asuntoja Antwerpenilaisille ja turvapaikanhakija nuorille, joissa he asuivat yhdessä. Menimme tutustumaan heidän toimintaan vierailemalla yhdessä asunnossa, jossa nuoret kertoivat heidän kokemuksistaan. Tämä projekti sai meidät suomalaiset osallistujat pohtimaan olisiko tällainen yhteisasuminen mahdollista myös Suomessa?

Koska kesäkuu oli muslimien päättyvää Ramadan paastokuukautta, Community Forumin viimeinen päivä huipentui yhteisellä iftarilla paikallisten kanssa. Iftar tarkoittaa ateriaa, joka tarjoillaan paaston päättyessä, auringon laskettua. Tämän yhteisen Iftar hetken järjesti paikallinen Al Ikram järjestö. Saimme auttaa heitä ruokaostosten teossa, pöytien järjestelyssä sekä niiden kattamisessa. Iftar hetki pidettiin paikallisen kirkon isolla pihalla, johon mahtui lähes 300 ruokailijaa. Tämä oli huippukokemus meille sekä Iftarin nuorimmille osallistujille, jotka saivat leikkiä meidän aiemmin tekemillä värikkäillä leijoilla.

Bostio Moalim