Somaliassa toimivat suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt kokoontuivat Helsingissä 13.3. keskustelemaan ulkoministeriön edustajien kanssa järjestöjen työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista Somaliassa. Suomen Somalia-verkoston järjestämä tilaisuus kiinnosti järjestökenttää ja paikalla oli yli 30 osallistujaa eri järjestöistä.

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön Anu Ala-Rantala korosti tilaisuuden avanneessa puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen roolin tärkeyttä Somalian kehityksessä. Maailman vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin lukeutuva Somalia on yksi tärkeimmistä suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kohdemaista. Sen lisäksi se on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa.

Ala-Rantala näkee kansalaisjärjestöt tärkeässä asemassa esimerkiksi Somalian kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vahvistamisessa, peruspalvelujen kehittämisessä, rauhan ja sovintotyön edistämisessä ja humanitaarisessa avussa. Diasporan aktiivisuus on avainasemassa tässä työssä. 

Riskialtis toimintaympäristö ja toiminnan rajalliset seurantamahdollisuudet muodostavat haasteita kansalaisjärjestöjen työlle. Karita Laisi Suomen Nairobin suurlähetystöstä muistutti puheenvuorossaan, että hauraissa valtioissa, joissa vallitseva tilanne voi muuttua nopeastikin, on jatkuvasti esillä kysymys sekä ihmisten että hallinnon resilienssistä, eli kyvystä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata kriisejä ja palautua niistä. Somalian kehityksen kannalta Laisi näki tärkeänä kansalaisjärjestöjen tukemisen lisäksi myös tuen kehittyvälle yksityiselle sektorille tilanteessa, jossa valtion hallinto on vielä rakentumassa eikä sillä ole suurta budjettia toimintaansa.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla työskentelevä Sara Karlsson kertoi tilaisuudessa Suomen ja Somalian kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä. Suomen toteuttaman Somalian maaohjelman 2017-2020 keskeisiä tavoitteita ovat naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja valtion ydintoimintojen kehittäminen. Ulkoministeriö on nyt toteuttamassa evaluaatiota Somalian sekä muiden hauraiden valtioiden maaohjelmistaan. Evaluaation tulokset ovat odotettavissa noin vuoden päästä ja tuloksien avulla on toiveena kehittää edelleen ohjeistusta hauraissa valtioissa toimimista varten.

Somalialle laaditaan uusi maaohjelma vuodesta 2021 eteenpäin. Terveyssektori ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen todennäköisesti pysyvät jatkossakin työn painopisteinä, mutta toiveena olisi saada maaohjelmalle enemmän resursseja, jolloin voitaisiin laajentaa työtä muillekin sektoreille. 

Keskustelua tilaisuudessa herätti erityisesti Somalian uusi kansalaisjärjestölaki ja sen vaikutukset järjestöjen toimintaan Somaliassa. Laki asettaa uusia vaatimuksia rekisteröitymisestä ja siitä, miten kansainväliset järjestöt saavat toimia Somalian alueella. Suomalaiset Somalia-järjestöt ovat seuranneet tilannetta, mutta vielä on epäselvää, millaisia toimia rekisteröitymisen suhteen järjestöiltä odotetaan. Kysymyksiä herättää myös se, miten uuden lain velvoitteet eroavat pienten paikallisten järjestöjen ja suurten kansainvälisten avustusjärjestöjen osalta. 

Keskustelutilaisuuteen osallistunut toimittaja ja verkoston jäsenjärjestö Vikesin edustaja Wali Hashi jakoi kuulumisia Anteeksiannon kampanjasta. Alkujaan Suomessa ideoitu kampanja, jossa eri tahot pyytävät ja antavat anteeksi vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin aikana tapahtuneita vääryyksiä, on saanut suuren suosion Somaliassa. Anteeksiannon kampanja on nyt vakiinnuttamassa asemansa Somaliassa, sillä vuosittaisen anteeksiannon päivän hyväksyminen viralliseksi juhlapäiväksi on nyt parlamentin käsittelyssä. Eri tahojen välinen dialogi nähtiin muutoinkin tärkeänä pitkään jatkuneen konfliktin jälkeen uudelleen rakentuvassa yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että sodan aikana vastakkain olleiden ryhmien välille tarvitaan vuoropuhelua, sitä olisi tärkeää saada myös kansalaisten ja hallinnon välille. Omat haasteensa dialogin luomiseen tuovat se, että merkittävä osa Somalian väestöstä on niin nuorta, ettei heillä ole elämänsä ajalta kokemusta vakaasta valtionhallinnosta ja toisaalta se, että köyhyydessä elävän väestön osan resurssit menevät pitkälti arkipäiväiseen selviytymiseen yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen sijaan.

Tilaisuuden osallistujia kiinnosti kovasti myös turvallisuustilanne Somaliassa ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt Somalian alueella toimittaessa. Suomen Somalia-verkosto järjestääkin myöhemmin keväällä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa toisen keskustelutilaisuuden, jossa aiheena on turvallisuus. Verkostopäiviä, joiden tarkoitus on paitsi tietojen ja vertaiskokemusten vaihto myös keskinäisten yhteistyömahdollisuuksien edistäminen, on tarkoitus jrjestää noin kaksi kertaa vuodessa jäsenjärjestöjen toivomien teemojen ympärillä.

 

Kaisa Piirilä

 

 

Katri Vainio

 

Istumme Suomen Somalia-verkoston toimistossa, järjestön avoimet ovet -tapahtumassa. Kaksi tyytyväisen näköistä miestä, Suomen Itä-Afrikan tuki ry:n Ishag Abikar Daqane ja Abdifatah Mohamed Saidali esittelevät valokuvia Somaliaan hiljattain valmistuneesta koulusta. Miehet kertovat, mistä kaikki sai alkunsa ja mitä he toivovat tulevaisuudessa Buulo Yareeyn.

Eletään vuotta 2014, kun kolme Somaliasta kotoisin olevaa kaverusta Daqane Ishag Abikar, Garaad Hussein Muhumed ja Yusuf Shaafici Hasan keskustelevat Somalian Afgooyen lähistöllä sijaitsevan Buulo Yareeyn tilanteesta. Kaverusten tietojen mukaan alue ei ole saanut ulkopuolista avustusta, ja heillä on halu auttaa alueen ihmisiä. Syntyy Suomen Itä-Afrikan tuki ry. Kolme vuotta myöhemmin yhdistys on kerännyt varoja vapaaehtoisvoimin ja rakennuttanut somalialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa alakoulun 45 oppilaalle Buulo Yareeyn.

Koulu valmistui elokuussa 2017, ja oppilaat pääsivät koulunpenkille 1. lokakuuta 2017. Rakennuksessa on viisi huonetta ja kaksi vessaa. Yhdistyksen keräämin varoin kouluun ostettiin myös oppikirjat ja palkattiin kolme opettajaa sekä jaettiin ruokaa paikallisille naisille. Nyt haasteena on kerätä varoja, joilla ylläpidetään koulun toimintaa. Miehet ovat kuitenkin luottavaisin mielin ja haaveilevat jo seuraavasta rakennusprojektista alueelle. Tavoitteena on rakentaa neuvola, jonka avulla parannetaan naisten ja lasten terveyttä. Miehet toivovat peruspalveluita alueen ihmisille, joiden avulla kohennetaan heidän elintasoaan.

Kehitysyhteistyön lisäksi Suomen Itä-Afrikan tuki ry järjestää Suomessa maahanmuuttajataustaisille aikuisopiskelijoille läksykerhoa, kaikille avointa kohtaamiskahvilaa, lastentapahtumia sekä Itä-Afrikan kulttuuria esittelevää näyttelyä. Suomen Itä-Afrikan tuki ry on hyvä esimerkki ihmisten halusta toimia muiden hyväksi vapaaehtoisvoimin, yhdistyksen jäsenyyden ja lahjoitusten kautta. 

 

Yhteystiedot

Sähköpostiosoite: info.siatry@gmail.com

Verkkosivut: www.facebook.com/SIATry

 

Kirjoittaja toimii Suomen Somalia-verkostolla projektityöntekijänä.