Suomen Somalia-verkosto toteutti syksyn 2019 aikana keskustelutilaisuuksista ja haastatteluista koostuneen Dialogiprosessi-hankkeen. Sen tarkoituksena oli tuoda diasporien jäseniä yhteen ja kartoittaa heidän näkemyksiään diasporien mahdollisuuksista osallistua taustamaidensa rauhan rakentamiseen ja jälleenrakennukseen. Hanke keskittyi Suomen afgaani-, somali-, irakilais- ja syyrialaisdiasporaan, ja sen rahoittajana toimi Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.  

 

Hankkeen puitteissa järjestettiin sekä keskustelutilaisuus afgaanidiasporan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin liittyen että Suomen irakilaista ja syyrialaista diasporaan (mukaan luettuna kurdit) käsittelevä keskustelutilaisuus. Lisäksi hanke oli osana suurempaa Euroopan somalidiasporalle suunnattua EUROSOM 2019 –foorumia, jossa keskusteltiin muun muassa diasporaan liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista, naisista muutoksentekijöinä ja nuorten roolista diasporassa. Suomen Somalia-verkoston osana Dialogiprosessia laatima kirjallinen selvityksen Sillanrakentajat – diasporan rooli Somalian ja Afrikan sarven kehityksessä tuloksia esiteltiin EUROSOM:n aikana. Selvitys on luettavissa ja ladattavissa maksutta täällä. 

 

Paneelikeskustelu EUROSOM 2019 -foorumissa. Kuva: Juke Luoma.

 

Keskustelutilaisuudet ja seminaarit olivat antoisia, ja niissä nousivat esille diasporan vastuut niin taustamaata kuin asuinmaatakin kohtaan. 28.10.2019 järjestetyssä Afganistan, nuoret ja vaikuttaminen -keskustelutilaisuudessa korostettiin diasporan vastuuta Afganistanin jälleenrakentamisesta. Diasporan nuorten taitoja pidettiin suuressa arvossa, samaten kuin suomalaista koulutusjärjestelmää, jonka mallin viemisestä Afganistaniin keskusteltiin. Huoli turvallisuustilanteesta nousi kuitenkin esille, ja osa puhujista koki, että maassa tulisi ensin olla rauhallisempaa ennen kuin diasporan nuorten lähtö jälleenrakennustyöhön voi tuottaa hedelmää. Asekaupasta ja sen tyrehdyttämisestä puhuttiin jo heti tilaisuuden alussa ja eräs henkilö painotti, että diasporan edustajien tulisi painostaa ulkovaltoja lopettamaan asekauppa sodan osapuolille.  

 

Afganistan, nuoret ja vaikuttaminen -keskustelutilaisuudessa pohdittiin diasporan roolia Afganistanin jälleenrakentamisessa. 

 

Kaikissa tilaisuuksissa keskusteltiin myös diasporan edustajienerityisesti Suomessa kasvaneiden diasporanuorten, identiteeteistä ja haastavasta asemasta kahden kulttuurin parissa. Tämä oli erityisesti somalidiasporaa puhuttava aihe. Keskustelussa kuvattiin tilanne, jossa somalidiasporan nuoria ei pidetä Suomessa suomalaisina, vaikka he olisivat siellä syntyneet ja kasvaneet, eikä Somaliassa somaleina. Eräs nuori puhuja kiteytti kuitenkin, että hänen mielestään hänen suomalaisuutensa ja somaliuutensa ovat ennen kaikkea rikkaus. Somalidiasporasta puhuttaessa nuoressa sukupolvessa nähtiin yleensäkin paljon toivoa, sillä Suomessa kasvaneet nuoret eivät kanna samaa taakkaa kuin sotaa paenneet vanhempansa.  

 

Kaikissa diasporakeskusteluissa tuli jollakin tapaa esille, etteivät diasporat ole niin homogeenisiä ja yhtenäisiä ryhmittymiä kuin kantaväestö usein luulee. Irakilaista ja syyrialaista diasporaa käsittelevässä tilaisuudessa huomautettiin, että joskus diasporan jäseniä yhdistää ennemmin elämäntilanne ja kohtelu Suomessa kuin lähtömaan kansalaisuus tai yhteinen kieli. Työ- ja kouluttautumismahdollisuuksien parantamista korostettiin. EUROSOM:ssa pyrkimys diasporan yhtenäisyyteen ja yhteistyöhön tuli kuitenkin vahvasti esille, vaikka tekemistä siihen liittyen riittää. Suomen Somalia-verkosto voi olla iloinen siitä, että se edistää juuri tätä päämäärää tuomalla yhteen eri diasporatoimijoita Suomessa ja diaspora- sekä paikallisia toimijoita Somaliassa. 

 

Katri Olkkonen 

Kirjoittaja toimi Dialogiprosessi-hankkeessa vapaaehtoisena

 

 

 

 

Paneelikeskustelijoita EUROSOM 2019 -tapahtumassa. Kuva: Juke Luoma.

”Voimme olla jostain eri mieltä ja silti tehdä töitä yhdessä.” Näin todettiin EUROSOM 2019-foorumissa, joka toi yhteen somalidiasporan edustajia eri Euroopan maista ja suomensomalien parissa työskenteleviä toimijoita. EUROSOM-seminaaritapahtuma järjestettiin 29.–30.11.2019 Helsingissä, ja se piti sisällään diasporan edustajien puheenvuoroja, paneelikeskusteluja, työpajoja ja somalialaisen iltajuhlan. Lisäksi lauantaina järjestettiin yhteistyössä Viestintä- ja kehityssäätiön kanssa somalinkielinen tv-debatti, joka on saanut sosiaalisen median kautta satoja tuhansia katsojia. Seminaarikeskusteluissa puhuttivat muun muassa diasporan yhtenäisyyden tarve, diasporan nuorten vahvuudet ja heidän kohtaamansa haasteet, somalinaiset muutoksentekijöinä sekä diasporan ja Somalian paikallisen väestön väliset suhteet. Myös asuinmaiden työmarkkinoista sekä taiteen, kielen ja kulttuurin roolista Somalian rauhanrakentamisessa puhuttiin. 

 

Jo ensimmäisissä keskusteluissa nousi esille diasporan yhtenäisyyden tarve.  Osallistujia puhutti erityisesti klaaneihin liittyvä problematiikka diasporan keskuudessa. Diasporan nuorissa nähtiin paljon toivoa, sillä heille klaanit eivät enää merkitse yhtä paljon kuin vanhemmille sukupolville. Diasporan nuorilla olevaa koulutusta pidettiin suuressa arvossa. Nuoret kohtaavat asuinmaissaan kuitenkin haasteita esimerkiksi rasismiin ja omaan identiteettiin liittyen. Useampi Suomessa asuva puhuja mainitsi, etteivät he ole suomalaisten mielestä suomalaisia eivätkä Somalian somalien mielestä somaleita. Vaikka somalitaustainen nuori olisi syntynyt, kasvanut ja käynyt koulut Suomessa, kantaväestö ei välttämättä pidä häntä suomalaisena. Eräs nuori nainen kertoi tuskailleensa identiteettikysymysten kanssa pitkään mutta päätyneensä lopulta siihen, että muiden mielipiteistä huolimatta hänellä on kaksi kulttuuria ja se on suuri rikkaus. Hän kertoi kokeneensa rasismia ja kiusaamista koulussa, mutta painotti, ettei niiden tulisi estää itseä tavoittelemasta sitä, mitä elämässä tahtoo tai tarvitsee.  

 

Useampi puhuja mainitsi nuoriin liittyen myös roolimallien tärkeyden. Eräs puhuja painotti, että esimerkiksi somalitaustaisten ja hijabia käyttävien naisten näkeminen muun muassa lääkäreinä tai politiikassa on diasporan tytöille todella tärkeää. Kyseiset huomiot tehtiin somalidiasporan naisia muutoksentekijöinä käsittelevässä keskustelussa, joka oli EUROSOM:n eläväisimpiä paneelikeskusteluja. Siinä korostuivat naisten monet roolit ja vastuut. Paneelissa kuultiin esimerkiksi Suomessa asuvaa suurperheen äitiä, joka opiskeli, työskenteli ja kasvatti lapsiaan samaan aikaan.  

 

Diasporan asuinmaissaan kohtaamien haasteiden lisäksi EUROSOM:ssa puhuttiin diasporan Somaliassa kohtaamista haasteista, kuten Somaliassa asuvien paikallisten epäluulosta diasporaa kohtaan. Diasporan ja Somaliassa asuvien suhteesta keskusteltiin kriittisesti, ja eräs puhuja totesi, että paikan päällä asuvat ovat kokeneet paljon hirveyksiä ja voivat kokea diasporan edustajat jopa ulkopuolisena uhkana. Diasporan edustajat ovat voineet olla Somaliasta kauan poissa tai eivät ehkä ole koskaan käyneetkään siellä. Lisäksi diasporan edustajat eivät välttämättä tule Somaliaan jäädäkseen ja voivat – toisin kuin paikalliset palata – toiseen asuinmaahansa, jos tilanne Somaliassa kiristyy. Näiden epäluottamustekijöiden takia diasporan ja paikallisten välisen dialogin tärkeyttä painotettiin, ja eräs puhuja totesi, ettei aloitteen tulisi aina tulla diasporalta, vaan Somaliassa asuvien paikallisten tulisi myös olla dialogiin valmiita ja tehdä aloite. 

 

Kaiken kaikkiaan kahteen seminaaripäiviin mahtui valtavasti asiaa ja antoisia keskusteluja. Yleisö oli aktiivista ja ajatuksia vaihdettiin sekä paneelikeskustelujen yhteydessä että työpajojen muodossa. Päällimmäisenä seminaaripäivistä jäivät mieleen ihmisten omakohtaiset tarinat ja yhteistyön, hyvien roolimallien sekä dialogin tärkeys. Mitä diasporan sisäiseeyhteistyön, ja diasporan ja Somalian paikallisten asukkaiden väliseedialogiin tulee, Suomen Somalia-verkoston kaltaisille toimijoille vaikuttaa olevan tarvetta. 

 

Katri Olkkonen 

Kirjoittaja toimi vapaehtoisena Dialogiprosessi-hankkeessa syksyn 2019 aikana.