Rakkaus ja haave opiskelusta kannattelevat aavikon paimentolaistyttöä Nura Farahin uutuuskirjassa

Toukokuussa ilmestynyt Aurinkotyttö jatkaa Nura Farahin esikoisromaanista Aavikon tyttäret tuttujen hahmojen tarinaa. Esikoisromaani kertoi paimentolaisyhteisössä varttuneen Khadijan tarinan ja Aurinkotytössä seurataan Khadijan vanhinta tytärtä Shamsua, Aurinkotyttöä.

Suomen ensimmäiseksi somalikirjailijaksi tituleerattu Farah käsittelee kirjoissaan tyttöjen ja naisten asemaa somalialaisessa yhteiskunnassa. 1970-luvun Somaliaan sijoittuvassa tarinassa ovat vastakkain nuoren ja määrätietoisen Shamsun toiveet tulevaisuudestaan ja hänen perinteitä arvostavien vanhempiensa näkemykset tyttärensä tulevasta elämästä. 

Shamsu ja hänen ystävänsä haaveilevat ihastuksen kohteistaan ja odottavat tulevaa avioelämää heidän kanssaan. Shamsu vain ei jaa ystäviensä näkemystä siitä, että perintenen vaimon asema olisi tavoittelemisen arvoinen. Hän tuntee myös hämmennystä ja surua siitä, että yksi hänen ystävistään on valmis menemään naimisiin vanhan, varakkaan ja jo entuudestaan useampien vaimojen kanssa naimisissa olevan miehen kanssa pelastaakseen perheensä köyhyydestä. Shamsu myös tarkkailee naisten asemaa yhteisössään ja turhautuu, kun raskaana olevilta naisilta toivotaan aina poikalapsia ja siitä, että naisiin kohdistuvan väkivallan edessä ollaan yhteisössä aivan voimattomia. Kapinallisuus yhteisön odotuksia kohtaan alkaa kyteä Shamsussa.

Aavikon tyttäret -romaanissa merkittävässä osassa ollut runonlausunta pilkahtelee hetkittäin esiin tässäkin tarinassa. Khadija ylistää runoillaan ilon hetkiä aavikon elämässä sekä tuo niillä lohtua vaikeisiin tilanteisiin. Siinä missä aikanaan Khadijalle nuoruudessaan runonlausunta oli intohimo, jonka vuoksi hän oli valmis koettelemaan perinteisen naiselle asetetun roolin rajoja, on sellainen nyt Shamsulle lukemaan oppiminen ja opiskelu.

Ikäväkseen Shamsu saa huomata, että hänen perheessään opiskelua ei nähdä lainkaan tärkeänä toimena vanhimmalle tyttärelle, jonka katsotaan olevan perheelle enemmän hyödyksi kotieläimiä hoitamalla ja tulevaisuudessa jonkun sopivaksi katsotun, arvostetussa asemassa olevan miehen vaimona. Veljet pääsevät kouluun, mutta Shamsu ei. Varsinkin isä vastustaa jyrkästi ajatusta tyttären opiskelusta. Äiti Khadija joutuu alistumaan isän määräyksiin, vaikka hän yhä muistaa omat haaveensa ja kapinallisuutensa nuorena tyttönä ja salaa toivoo tyttärelleen toisenlaista elämää, jotain suurempaa kuin arkista ahertamista aavikolla.

Itsenäistymisen jälkeisenä aikana Somaliassa alettiin pitää tärkeänä opettaa kansaa lukemaan ja valistaa heitä. Kaupungeissa opiskelleet nuoret miehet matkasivat aavikolla asuviin paimentolaisyhteisöihin opettamaan ihmisiä lukutaitokampanjan nimissä. Yksi näistä nuorukaisista on Madar, johon Shamsu rakastuu. He joutuvat tapaamaan toisiaan salaa, mutta salaisten treffien lisäksi suhde tarjoaa Shamsulle myös mahdollisuuden jatkaa salassa opiskelua ja unelman toisenlaisesta tulevaisuudesta kaupungissa. Vanhemmille kuitenkin järjestetty avioliitto on itsestäänselvyys ja he alkavat etsiä omasta mielestään sopivaa sulhasehdokasta vanhimmalle tyttärelleen.

Perinteinen ja moderni elämäntapa asettuvat vastakkain aavikkoleirin ja kaupungin muodossa. Aavikolla eletään perinteiden ja uskonnon sanelemien tapojen mukaan ja elanto saadaan kotieläimistä kuten lampaista ja kameleista. Naisten päivät täyttyvät kotitöistä ja eläimistä huolehtimisesta. Shamsun perhe on yhteisössään arvostettu ja varakas. Toisinaan he matkustavat kaupunkiin tekemään ostoksia, kuten hienoja mekkoja ja koruja, ja Shamsukin pääsee ihmettelemään väenpaljoutta ja jykeviä kivitaloja. Shamsun veli opiskelee lääkäriksi kaupungissa ja kaupunki näyttäytyy opiskelun, edistyksen ja mahdollisuuksien tyyssijana. Toisaalta perinteisien tapojen mukaan elävien perheiden on vaikea hyväksyä varsinkaan kaupungissa asuvien naisten vapaamielistä elämää.

Lopulta Shamsukin päätyy asumaan kaupunkiin, mutta ei lainkaan sellaisissa olosuhteissa, kuin oli toivonut. Vanhempia ja klaanisukulaisia ei lopulta voi uhmata kovinkaan paljoa, mutta elämä kaupungissa tuo Shamsun elämään myös toivonpilkahduksia ja suurta iloa. Shamsun tarina tutustuttaa lukijaansa aavikon paimentolaisyhteisöjen elämään sekä klaanikulttuuriin Somalian lähistoriassa. Naisten epätasa-arvoinen asema yhteisössään tukahduttaa tarinan naisia, vaikka he löytävätkin tapoja toimia oman tahtonsa ja toiveidensa mukaan. Vaikka Aurinkotytön tarina ei saakaan onnellista loppuaan, se antaa toivoa siitä, että uuden sukupolven naisilla on edeltäjiään enemmän mahdollisuuksia.

Kaisa Piirilä

 

Nura Farah (s. 1979)

Kirjailija

 

 

Kuva by Otava/Dorit Salutskij

Somalia-verkoston kouluvierailut saavat jatkoa!

Vaikka puhe vuoden 2015 pakolaiskriisistä on laantunut, pakolaismäärät maailmalla jatkavat edelleen nousuaan. Samaan aikaan maahanmuuttajataustaiset kohtaavat valtavasti rasismia ja vihapuhetta. Suomessa asuu esimerkiksi noin 20 000 somalitaustaista ihmistä, jotka muodostavat Suomen kolmanneksi suurimman vähemmistöryhmän. Kuitenkin Somalian ja Afrikan sarven kehityskysymykset ja muuttamisen syyt ovat hyvin vieraita suurimmalle osalle suomalaisista. Tietoa ja ymmärrystä pakolaisuudesta ja kehityskysymyksistä tarvitaan entistä enemmän rasismin ja vihapuheen kitkemiseksi.

Suomen Somalia-verkosto on tarttunut haasteeseen levittää tätä äärimmäisen arvokasta tietoa sekä pakolaistausten omia kokemuksia maahanmuutosta ja sen syistä. Pakolaisuus, kestävä kehitys ja Agenda 2030 tulevat tutuiksi nuorille – alakoulusta lukioon ja ammattikouluun – pakolaistaustaisten kouluvierailijoiden henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Nuorisolta tieto taas leviää vanhemmille sukupolville. Somalia-verkosto sai ulkoministeriön myöntämää viestintä- ja globaalikasvatustukea (VGK) vuosina 2019-2020 toteutettavaan kouluvierailuhankkeeseen, joka seuraa vuosina 2017-2018 käynnissä olleen kouluvierailuhankkeen jalanjälkiä entistä ehompana!

Edellinen VGK-hanke painottui kouluvierailuihin peruskouluissa ja lukioissa sekä ajantasaisen ja laadukkaan tiedon jakamiseen Afrikan sarvesta, pakolaisuuden juurisyistä ja kehityskysymyksistä. Koska hankkeelle osoittautui olevan vieläkin laajempaa kysyntää, Somalia-verkosto kumppaneineen päätti jatkaa hanketta ja laajentaa sen kohderyhmää. Ensi syksystä alkaen vierailuja tehdään peruskoulujen ja lukioiden lisäksi ammattikouluissa. Onhan ammattiin opiskelevilla nuorilla yhtäläinen oikeus oppia lisää kestävästä kehityksestä ja pakolaisuudesta kuin lukiota käyvillä ikätovereillaan. Lisäksi toiminta laajenee suomenkielisestä kohderyhmästä ruotsinkielisiin kouluihin. Globaalikasvatus on tärkeää aivan jokaiselle nuorelle, jotta heillä on paremmat eväät toimia globaalissa maailmassa, ymmärtää erilaisia ihmisiä ja pakolaisuuden juurisyitä sekä kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. Esimerkiksi rasismia ja vihapuhetta ei kitketä pois, jos puolet nuorista rajataan vierailujen ja tiedon levittämisen ulkopuolelle. Nykypäivän nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja vaikuttajia!

Kouluvierailuilla oppilaat ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun ja opetukseen jatkamalla aloitettua tarinaa pienissä ryhmissä! Näin oppilaat pääsivät pohtimaan kehityskysymyksiä yhdessä ja omista näkökulmistaan. Tarinoiden jatkeeksi oppilaat loivat luovia ja erilaisia still-kuvia, jotka jäivätkin hankkeesta parhaiten mieleen verkoston entiselle kouluvierailuhankekoordinaattorille Abdirahim Sufille. Tarinallistamista pidettiin erinomaisena opetusmenetelmänä niin oppilaiden kuin opettajienkin keskuudessa. Niinpä myös jatkohankkeessa tarinallistaminen ja oppilaiden osallistaminen opetukseen jatkuu!

Kouluvierailujen palautteen mukaan kuulijat heräsivät miettimään pakolaisuutta ja kehitysyhteisyötä uusista näkökulmista mustavalkoisen ajattelun sijaan. Kouluvierailijoiden henkilökohtaiset tarinat ja heidän kohtaaminen kosketti nuoria ja antoi nuorille eväitä suvaitsevaan ja kriittiseen ajatteluun globaalissa mittakaavassa. Oppilaat olivat innokkaita kyselemään Sufilta mielenkiintoisia kysymyksiä sekä pakolaisuudesta että Sufin omasta elämästä. Koululaisten palautteesta kävi ilmi, että useat heistä eivät edes tienneet etukäteen, mikä on Afrikan sarvi ja missä se on. Nuoret omien sanojensa mukaan oppivat mitä pakolaisuus on, mikä Somaliassa on ajanut ihmiset pois kotikonnuiltaan sekä miten kannattaisi jatkossa toimia sekä rasismin että pakolaisuuden ehkäisemiksi. Vertailemalla Suomea ja Somaliaa, nuoret näkivät sekä mahdollisuuksia että puutteita molemmissa maissa. Yksi oppilas jopa oppi ”arvostamaan kaikkia ihmisiä”! Koululaisten mielestä vierailujen parasta antia oli kuitenkin kuulla mielenkiintoisia tarinoita kouluvierailijoilta itseltään. Yksi kouluvierailu ei tietenkään pysty tarjoamaan kaikkea mahdollista tietoa nuorille, ja monet olisivatkin halunneet tietää lisää Somaliasta, alueen luonnosta ja kuivuudesta sekä millaista siellä on nyt. Kouluvierailijoiden henkilökohtaiset tarinat jäivät mieleen sekä oppilaille että opettajille. Koululaiset selkeästi tarvitsevat sekä janoavat lisää tietoa pakolaisuudesta, Afrikan sarvesta ja kehityskysymyksistä! Sufille tärkein asia hankekoordinaattorina olikin saada ” mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa tuhansiin nuoriin oppilaisiin ympäri Suomea, heidän asenteisiinsa pakolaisia kohtaan ja minäkuvan luomiseen Somaliasta ja ylipäätään Afrikasta.”

Useat maahanmuuttajataustaiset nuoret uskaltautuivat hankkeen ansiosta kysymään omilta vanhemmiltaan heidän pakolaistarinastaan, josta ei ehkä ollut aiemmin puhuttu avoimesti. Nuorille avautui rohkeuden kautta tie penkoa omia juuriaan ja rakentaa omaa identiteettiään. Omien juurien ymmärtäminen ja oman identiteetin rakentaminen onkin äärimmäisen tärkeää. Jokainen yksilö voi kokea olevansa vaikkapa suomalainen, somalialainen, Suomen-somalialainen, eurooppalainen, maailmankansalainen tai kaikki nämä yhtä aikaa. Identiteetti on kuin palapeli, joka täytyy koota omia, itsestä oikealle tuntuvia, arvoja ja toimintatapoja yhdistelemällä.

Opettajat pitivät oppilaiden ja pakolaistaustaisen kouluvierailijan kohtaamista äärimmäisen tärkeänä! Globaalin pakolaisuustilanteen tuominen lähelle teki pakolaisuudesta konkreettisempaa sekä laajensi ymmärrystä ja avarakatseisuutta. Henkilökohtaisten tarinoiden kautta oppilaille konkretisoitui mikä/kuka on pakolainen. Pakolaisuus oli monille oppilaille vain harmaa käsite ennen vierailua ja kohtaamista. Lisäksi tuntien toiminnallisuus sai opettajien mukaan oppilaat ajattelemaa pakolaisuutta ja sen juurisyitä entistä enemmän. Tekemällä ja eläytymällä toisen ihmisen rooliin nuoret toivat pakolaisuuden entistä lähemmäs itseään mielikuvituksen avulla.

Yleisesti kouluissa Afrikka nähdään todella mielenkiintoisena ja uutena alueena oppia lisää – mutta koko Afrikan manner jää vähemmälle huomiolle koulujen opetuksen keskittyessä muualle. Vaikka opettajilla riittäisi tietotaitoa puhua pakolaisuuden juurisyistä ja kehitysyhteistyöstä, useimmat eivät pysty kuvailemaan oppilaille, millaista on olla pakolaisena uudessa kotimaassa. Vaikka pakolaisuus ja muuttoliike on monille nykyään arkipäivää, rakentavaa keskustelua siitä ei ole tarpeeksi yhteiskunnassamme. Muuttoliikkeeseen liittyvän tiedon jakaminen olisi äärimmäisen tärkeää vihapuheen ja rasismin kitkemiseksi.

Tähän kysyntään Suomen Somalia-verkosto pystyy kuitenkin vastaamaan, koska verkostolta ja jäsenjärjestöiltä löytyy valtavasti tietoa jaettavaksi eri ikäisille ja taustaisille kuulijoille. Joten, nyt kaikki opettajat miettimään kouluvierailuja ensi lukuvuodeksi Somalia-verkoston uuden hankkeen merkeissä! Laitetaan hyvä kiertämään, ehkäistään rasismia ja opitaan ymmärtämään paremmin toisia ihmisiä. Meistä jokaisen on heittäydyttävä mukaan luomaan parempaa ja ymmärtäväisempää huomista!

Jenni Porkka

Impact Academy: Yksi elämäni parhaimmista kokemuksista

Kansainvälinen “Branching Out: (re)connecting ideas” projekti käynnistyi 6. kesäkuuta 2018 Antwerpenissä, Belgiassa, joka oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista! Projekti oli osa Community Forum tapahtumaa, joka kokosi 35 nuorta 10 eri maasta oppimaan toisiltaan ja kehittämään jokaisen oman maan kansainvälistä vapaaehtoistyö toimintaa. Osallistuin tapahtumaan Suomen Somalia-verkoston nuorisohankeen Impact Academyn edustajana.

Helsingistä matkaan lähti minun lisäkseni kaksi muuta tyttöä, joihin sain tutustua jo muutamaa päivää ennen matkaamme Belgiaan. Matkaamme kohti Antwerpeniä kuului hauskoja sattumuksia, kuten muutaman tunnin majapaikkaamme etsiskely. Hauskinta tästä teki se, että olimme tien toisella puolella emmekä löytäneet sitä paikkaa! Eksymisen ansiosta otimme kuitenkin heti majapaikan lähiympäristön haltuun.

Community Forum inspiroi osallistujia uusien hankkeiden suunnitteluun ja tarjosi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa, jotka työskentelevät samalla alla. Suurin osa osallistujista olivat nuoria, jotka työskentelevät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä foorumi mahdollisti sen, että he saivat jakaa kokemuksiaan ja esitellä heidän toimintaansa sekä tulevia projektejaan. Tämän lisäksi he jakoivat parhaita käytäntöjään ja menetelmiään pakolaisten sekä turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelyyn. Foorumi tarjosi runsaasti tilaa jakamismenetelmille sekä helpotti kulttuurien välisen vuoropuhelun.

Saavuttuamme majapaikkaan oli jo myöhäinen ilta, emmekä ehtineet tavata muita osallistujia ja jäimme paitsi tutustumisleikistä, jonka muut olivat ehtineet tehdä. Olimme sen verran väsyneitä matkustamisesta, että menimme heti nukkumaan. Odotimme jännittyneenä mitä seuraava päivä tuo tulleessaan.

Päivän ohjelma alkoi aina yhteisellä aamiaisella, jonka jälkeen seurasi ohjelman seuraavat osiot. Ensimmäisen päivän vietimme tutustuen toisiimme ja esitellen jokaisen osallistujan meneillä olevan projektin. Tähän olin valmistautunut etukäteen tekemällä englannin kielisiä esitteitä nuorten vaikuttamisohjelma Impact Academysta.

Teimme opintovierailuja ja saimme tutustua paikallisiin toimijoihin. Vierailimme muun muassa alaikäisten pakolaisten yhteisökeskuksessa, jossa meille esiteltiin heidän toimintaa kahvi ja teen kupin äärellä.

Toinen vierailumme oli CURRANT-projektiin tutustuminen. Tämä projekti oli sinänsä mielenkiintoinen, sillä siinä edistettiin turvapaikanhakijoiden kotoututumista uuteen kotimaahansa. Projekti tarjosi kohtuuhintaisia asuntoja Antwerpenilaisille ja turvapaikanhakija nuorille, joissa he asuivat yhdessä. Menimme tutustumaan heidän toimintaan vierailemalla yhdessä asunnossa, jossa nuoret kertoivat heidän kokemuksistaan. Tämä projekti sai meidät suomalaiset osallistujat pohtimaan olisiko tällainen yhteisasuminen mahdollista myös Suomessa?

Koska kesäkuu oli muslimien päättyvää Ramadan paastokuukautta, Community Forumin viimeinen päivä huipentui yhteisellä iftarilla paikallisten kanssa. Iftar tarkoittaa ateriaa, joka tarjoillaan paaston päättyessä, auringon laskettua. Tämän yhteisen Iftar hetken järjesti paikallinen Al Ikram järjestö. Saimme auttaa heitä ruokaostosten teossa, pöytien järjestelyssä sekä niiden kattamisessa. Iftar hetki pidettiin paikallisen kirkon isolla pihalla, johon mahtui lähes 300 ruokailijaa. Tämä oli huippukokemus meille sekä Iftarin nuorimmille osallistujille, jotka saivat leikkiä meidän aiemmin tekemillä värikkäillä leijoilla.

Bostio Moalim

Kirjoittaja on osallistunut Impact Academy -ohjelmaan ja työskentelee Suomen Somalia-verkostossa

 

Impact Academy: Vaikuttamista, verkostoitumista ja tukea nuorille

 

 

 

 

 

 

Impact Academy on Suomen Somalia-verkoston vetämä 16-28 -vuotiaille nuorille suunnattu ohjelma. Ohjelman aikana osallistujat tutustuvat erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin, toimivat järjestöjen eri tehtävissä, osallistuvat koulutuksiin ja tapaavat mentoreita, jotka ohjaavat omalla polulla eteenpäin.

Nuoret ja vaikuttaminen

Impact Academyn koulutusten kautta nuoret voivat oppia erilaisia vaikuttamisen tapoja ja kanavia, kuten sosiaalisen median hyödyntämistä omassa aktiivisuudessa.

”Impact Academyssa mukana oleminen on opettanut minulle uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvä esimerkki uudenlaisesta, kollektiivisesta tavasta vaikuttaa oli luento kansalaisvaikuttamisesta”, – Kaisa

” Ajattelin, että koska olen muutenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen, voisin lisätä aktiivisuuttani osallistumalla Impact Academyyn”, – Sokorey

Nuoret pääsevät ohjelman aikana myös tutustumaan eri toimijoihin ja erilaisiin ihmisiin, esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisina tapahtumissa Suomen Somalia-verkoston kanssa.

Sokorey haluaa verkostoitua ja olla näkyvillä:

”Verkostoituminen on hyödyllistä. Ohjelman aikana olen tutustunut kouluttajiin, muihin Impact Academyn osallistujiin sekä erilaisiin ihmisiin tapahtumien kautta, kuten Maailma kylässä -festivaalilla ja Tie korkeakouluun -tapahtumassa”

Mentorointi ohjaa omalla polulla

Impact Academyyn valitaan mentoreita nuorten omien mielenkiintojen mukaan. Mentori jakaa osallistujien kanssa oman tarinansa opintojen kautta nykyiseen tehtäväänsä, selkeyttäen kokonaiskuvaa alasta ja siihen johtavista opintopoluista. Mentorointi on inspiroivaa ja tarjoaa uusia näkökulmia.

”Impact Academyyn osallistuminen on saanut minut pohtimaan laajemmin tulevaisuuteni ura- ja koulutusvaihtoehtoja. Impact Academyn koulukset ovat auttaneet näissä pohdinnoissa, erityisesti vaikuttamiskoulutus ja kehitysyhteistyökoulutus ovat olleet mielenkiintoisia.” – Sokorey

 

”Hain Impact Academyyn ensisijaisesti, sillä halusin saada mentoroinnin kautta inspiraatiota ja konkreettisia tapoja edetä minua kiinnostavalla alalla. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla esimerkiksi rauhan parissa työskentelystä sekä oman polun löytämisestä työelämässä. Tapaamiset antoivat varmuutta ja luottamusta seurata itselle tärkeitä asioita ”, – Kaisa

Impact Academyn aikana on myös mahdollista suorittaa työharjoittelu tai saada opintopisteitä omiin opintoihin, joten se sopii hyvin opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Ohjelma sopii hyvin myös jo työelämässä oleville, jotka esim. haaveilevat tulevaisuudessa kansainvälisistä ja yhteiskunnallisesti merkittävistä työtehtävistä. Opiskelupaikkaa vailla olevat voivat parantaa ohjelman kautta mahdollisuuksiaan tulevaisuuden opiskelijavalinnoissa. Ohjelman kautta voi hankkia täytettä ansioluetteloon ja kokemusta, jonka avulla erottua työnhaussa.

 

Syksyllä alkavalle uudelle lukukaudelle 2018-2019 voi jo hakea. Hae mukaan ohjelmaan täyttämällä hakulomake!

Lue lisää Impact Academysta

Linnea Jämsä

Kirjoittaja työskenteli Suomen Somalia-verkoston järjestöavustjana kevään 2018