Vapaus, vaikuttaminen ja diaspora – Khadra Sugulle

 

Vasemmalla Khadra Sugulle ja oikealla Somalia-verkoston puheenjohtaja Habiba Ali.

Tämä teksti on osa Vapaus, Vaikuttaminen ja Diaspora -puheohjelmaa vuoden 2026 Maailma Kylässä -festivaalilta. Suomen Somalia-verkoston puheohjelmassa kolme somalitaustaista vaikuttajaa: Abdulkadir Mohamed Abdi, Bashe Ali ja Khadra Sugulle, käsittelivät diasporaidentiteettien ja vaikuttamisen tapojen moninaisuutta. Lue muut puheet täältä.

Kuuluminen ei kaipaa selittämistä  

Kun puhumme vapaudesta, ajattelemme usein suoraan suuria asioita. Lakeja, oikeuksia ja historiaa.

Perustuslain 12§ mukaan jokaisella on sananvapaus: sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Minulle vapaus on kuitenkin ollut jotain paljon pienempää tai ei välttämättä edes pienempää, mutta ainakin paljon konkreettisempaa.

Se on ollut hetki, jolloin olen saanut sanoa ääneen ajatuksen, joka ei ehkä ole ollut täydellinen. Se on ollut hetki, jolloin en ole joutunut valitsemaan puoliani.

Näistä hetkistä ensimmäisenä tulee mieleen tilanteet, joissa olen ollut mediahaastatteluissa mm. Huomenta Suomen -aamuissa ja minulta on kenties odotettu selkeää, napakkaa vastausta, mutta olen sen sijaan pysähtynyt ja sanonut ääneen todellisuuden olevan paljon ristiriitaisempaa. Tilanteet, joissa olen joutunut toteamaan kahden asian voivan olla totta samaan aikaan. Iän ikuinen huivikeskustelu voi olla tästä hyvä esimerkki.

Vapaaehtoisesta valinnasta puhuttaessa on hyvä tiedostaa, että kaikki eivät välttämättä ole samalla tavalla etuoikeutettuja. On kuitenkin myös myytti, että huivi olisi aina jokaisen kohdalla pakko. Keskustelut eivät voi aina olla täysin mustavalkoisia ja olen voinut todeta samaan aikaan pakottamisen olevan väärin, mutta yleistämisen kaventavan vapaaehtoisen sananvapautta.

Vapaus vaikuttaa omana itsenään tarkoittaa minulle sitä, ettei tarvitse riisua identiteettiään osallistuakseen yhteiskuntaan. Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta olen myös somalialaistaustainen. Suomessa elää kymmeniä tuhansia somalialaistaustaisia ihmisiä ja minä olen vain yksi heistä. Itse en koe olevani puoliksi kumpaakaan, mutta kuitenkin koen olevani jokseenkin molempia. Ja silti minusta tuntuu, että minun pitäisi selittää itseäni ja valita jokin lokero, jotta jonkun toisen olisi helpompi ymmärtää minua.

Diasporassa kasvaessa oppii nopeasti lukemaan huonetta. Milloin olla hiljaa, milloin olla kiitollinen, milloin olla “hyvä esimerkki”. Mutta vaikuttaminen ei synny täydellisyydestä. Se syntyy keskeneräisyydestä. Se syntyy siitä, että sanoo: “Tämä ei ole kokemukseni. Se ei ole kaikkien kokemus. Mutta se on totta.”

Kirjoittaminen on ollut minulle tapa vaikuttaa. Kirjoittaminen ei huuda, se ei keskeytä ja se antaa tilaa. Voi istua alas, lukea rauhassa, pohtia yksin ja ehkä myöhemmin jopa yhdessä. Kirjoittaminen on ollut minulle vapauden harjoittelua. Olen kirjoittanut silloin, kun keskustelu on tuntunut liian kapealta ja olen halunnut sanoittaa jotain, mikä ei mahdu valmiisiin vastauksiin. Olen kirjoittanut erityisesti niinä hetkinä, kun olen kokenut jonkin olennaisen jäävän sanomatta ja olen halunnut päästä tämän sanoittamaan omasta näkökulmastani vielä selkeämmin. Olen kirjoittanut ihan vain itselleni, mutta myös blogeihin ja sosiaalisen median alustoilleni. Mielipidekirjoitukset ovat minulle hyvin tärkeitä ja kerran omani julkaistiin myös Helsingin Sanomissa.

Muutos ei ole koskaan ollut nopeaa eikä se ole ollut helppoa. Riittämättömyyden tunne on monesti läsnä. Tunne siitä, että oma vaikutus on liian pieni kalvaa. Tunne siitä, että sanat putoavat kuin hiekanjyvät mereen on suuri. Mutta jos kukaan ei kylvää niitä hiekanjyviä, ei koskaan synny rantaa.

Rakenteet vaikuttavat siihen, kuka saa puhua ja kuka ei. Tai niin ne yrittävät ainakin. Media, politiikka ja odotukset. Rakenteet näkyvät myös siinä, kuinka meidät luetaan usein yksinkertaistaen ja lokeroiden, vaatimalla selkeyttä silloinkin, kun todellisuus on monimutkaisempi. Esimerkiksi naisena, vähemmistöä edustavana tai tiettyyn uskontoon liitettynä sinusta tehdään helposti yksi tarina, vaikka todellisuudessa tarinoita on monia.

Rakenteet eivät ole kuitenkaan muuttumattomia. Ne muuttuvat juuri silloin, kun emme suostu yksinkertaistumaan. Ne muuttuvat silloin, kun joku rikkoo oletuksia ja puhuu tavalla, joka ei mahdu yhteen valmiiseen lokeroon.

Se, että olen samanaikaisesti suomalainen ja somali ei ole häpeä. Se on vapautta.

Sinulle, joka tätä luet haluan sanoa: sinun ei tarvitse olla täydellinen edustaja eikä tarvitse kantaa koko yhteisöä harteillasi. Sinun ei tarvitse valita. Voit olla molempia, voit olla ristiriitainen ja voit olla vielä etsimässä. Silti sinulla on oikeus vaikuttaa.

Kannattaa toivoa, vaikka saa ja pitääkin olla kriittinen. Vapaus vaikuttaa omana itsenään ei tarkoita, että kaikki kuuntelevat heti. Se tarkoittaa, että sinä puhut silti. Ja joskus se riittää.

 

Khadra Sugulle on terveydenhoitaja ja aktivisti. Hän ottaa kantaa yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin aiheisiin somessa, perinteisessä mediassa sekä järjestötyössä. Hänelle kirjoittaminen on sekä tapa vaikuttaa että keino jäsennellä omia ajatuksia. Tämä teksti on julkaistu myös hänen Substack -kanavallaan ja muita hänen kirjoituksiaan voit lukea hänen Erilaisesti samanlainen -blogistaa. 

 

 

Lue lisää Diaspora pivot -hankkeesta

Blogi julkaistiin osana Suomen Somalia-verkoston Diaspora pivot -hanketta, joka käsittelee yhteiskunnallista vaikuttamista ja diasporan käsitettä.

Qaxwoa kauramaidolla – Farhia Omer 


no one leaves home unless

home is the mouth of a shark

you only run for the border

when you see the whole city running as well

— Warsan Shire, Home

 

Diasporaan kuuluminen alkaa monelle siitä, että koti lakkaa olemasta paikka, jossa voi elää. Isäni kohdalla tämä tapahtui vuonna 1992, kun Somalian sisällissota pakotti hänet monien muiden tavoin Suomeen. Diasporasta on siis mahdotonta puhua tunnistamatta siihen kuuluvaa menetystä.

Jos diaspora kuitenkin nähdään vain menetyksen seurauksena, diasporayhteisöjen olemisen tapoja saatetaan tarkastella sen pohjalta, kuinka paljon lähtöä edeltäneestä elämästä on säilynyt.

Saatamme nauraa sille, miten paikalliset somalidiasporan nuoret sekoittavat kielessään somaliaa ja suomea, miten häissä somalialaiset ja suomalaiset tavat sekoittuvat ja miten adeerit istuvat Itiksen kahviloissa americanot kädessään. Nauru ei välttämättä ole pahantahtoista, mutta voi silti ylläpitää ajatusta siitä, että diasporassa syntynyt tapa elää kulttuuria on jotenkin vajavaista ja huvittavaa. Näissä esimerkeissä näkyy kuitenkin myös toinen mahdollinen tapa ymmärtää diasporaa.

Sekakieliset lauseet, suomalaistuneet häät ja uudenlaiset kohtaamisen paikat eivät välttämättä ole merkkejä somalikulttuurin heikkenemisestä. Ne voivat yhtä hyvin kertoa siitä, että kulttuuri jatkuu ja säilyy elinvoimaisena muuttuneissa oloissa.

Suomessa talvet ovat pitkiä, kylmiä ja pimeitä, kun taas Somaliassa ilmasto on lämmin ympäri vuoden. Suomessa suuri osa arjesta vietetään sisätiloissa, kun taas Somaliassa elämä tapahtuu paljolti ulkona. On siis täysin luonnollista, että somalikulttuuri ei Suomessa näyttäydy täysin samanlaisena kuin Somaliassa. Paikalliset sääolosuhteet ja miljööt eivät kuitenkaan selitä kaikkea. 

Kulttuurin ilmenemismuotoihin vaikuttaa oletettavasti myös se, missä määrin sen näkyminen hyväksytään osaksi yhteistä arkea. 

Somalit ovat koko Suomessa olonsa ajan joutuneet kohtaamaan rasismia. 1990-luvun alussa somalipakolaisten saapuminen herätti Suomessa suurta vastustusta, joka kärjistyi Valkealan vastaanottoasemalle tehtyyn pommi-iskuun. Vaikka pommi-iskut ovat jääneet harvinaisemmiksi, somaleihin kohdistuvat viharikokset eivät ole kadonneet minnekään, kuten poliisin tuoreimmista, vuosia 2023 ja 2024 koskevista rikostilastoista ilmenee.

Jos somalialaisuuden julkinen ilmaiseminen herättää toistuvasti kielteistä huomiota, sitä saatetaan alkaa sovittaa ympäristön oletettuihin reaktioihin. Jotakin voidaan jättää tekemättä, ilmaista hillitymmin tai eri tavalla tai siirtää yksityisiin tiloihin, jotta se ei herättäisi paheksuntaa.

Voisi jopa ajatella, että on lähes ihme, kuinka elinvoimaisena somalikulttuuri on kaikesta huolimatta säilynyt Suomessa. Kyse ei kuitenkaan ole ihmeestä. Me diasporan somalit olemme ottaneet aktiivisen roolin kulttuurimme säilyttämisessä ja sen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

Kun aabbo kertoi meille lapsille somalialaisia satuja tai vaati meitä istumaan yhteisen tarjottimen ääreen, hän loi meille lapsuuden, jossa somalialaisuus oli itsestään selvä osa arkea.

Toivon, että voin omalta osaltani edistää somalikulttuurin säilymistä Suomen diasporassa. Teen varmasti somalialaisia juhlia omalla twistilläni, kaadan qaxwoon kauramaitoa ja puhun somalia sekoittaen siihen suomea ja englantia. Silti — tai ehkä juuri siksi — kulttuuri jatkuu.


Farhia Omer on mediaetiikkaan pureutunut valtiotieteen opiskelija, yhteisöaktiivi ja freelance-käsikirjoittaja, jota kiehtoo sanojen voima todellisuuksien todentajana, muokkaajana ja luojana. Hän toimii muun muassa Julkisen Sanan Neuvostossa yleisön edustajana tavoitteenaan tuoda mediakentän kriittiseen tarkasteluun moninaisempia näkökulmia ja laajentaa käsitystä median yleisöstä.

Tämä teksti on toiseksi viimeinen osa #Diasporakesä(lukemista) -blogisarjaa, jota julkaistaan kesä-heinäkuussa 2026. Blogisarja päättää Diaspora pivot -hankkeen, jota toteutettiin Suomen Ulkoministeriön tuella. Lue myös muut blogitekstit täältä.

 

 

Lue lisää Diaspora pivot -hankkeesta

Blogi julkaistiin osana Suomen Somalia-verkoston Diaspora pivot -hanketta, joka käsittelee yhteiskunnallista vaikuttamista ja diasporan käsitettä.

Tämä blogi on kolmas osa #diasporakesä(lukemista) -blogisarjaa, jota julkaistaan kesä-heinäkuussa 2026. Blogisarja päättää Diaspora pivot -hankkeen, jota toteutettiin Suomen Ulkoministeriön tuella. Lue muut blogijulkaisut täältä. Elsa Lautenbacher toimi Suomen Somalia-verkosto ry:n harjoittelijana keväällä 2026.  

Globaalikasvatusta Suomessa ja Somaliassa – Elsa Lautenbacher

Ammatillista osaamista ja kestävää tulevaisuutta rakentamassa 

Globaalikasvatusta kehitysyhteistyön rinnalle  
1990-luvulla Suomessa perustettiin useita yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on tukea somalialaisten integroitumista Suomeen ja edistää Somalian jälleenrakennusta ja kehitystä. Monet näistä yhdistyksistä olivat eri puolilta Somaliaa Suomeen muuttaneiden perustamia. Suomen Somalia-verkosto syntyi vastaamaan näiden diasporayhdistysten kasvavaan tarpeeseen parantaa kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelun ja hallinnon kapasiteettia.  

Alusta asti verkoston tavoitteena on ollut lisätä kehitysyhteistyöhankkeiden vaikuttavuutta Somaliassa sekä kehittää kehitysyhteistyössä toimivien järjestöjen toimintakykyä hankeneuvonnan ja koulutuksen avulla. Toisaalta pian verkoston perustamisen jälkeen, tärkeäksi tavoitteeksi muodostui myös maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisesti. 

Tämä tavoite oli Suomen Somalia-verkosto ry:n globaalikasvatustyön alku ja tavoitteeseen  tähtäsivät nuorten viestintäpajat, joita järjestettiin vuosina 2015 ja 2016 osana verkoston globaalikasvatushanketta. Viestintäpajojen tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta Somalian rauhaa ja kehitystä koskeviin kysymyksiin. Tästä globaalikasvatustyö on laajentunut käsittelemään kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia sekä pyrkinyt löytämään tapoja yhdistämään nuoria Somaliassa sekä Suomessa. Viime aikoina globaalikasvatuksessa on esimerkiksi pohdittu, miten sähköasentajaopiskelijat Suomessa ja aurinkopaneelialan Voiopiskelijat Somaliassa voivat ratkoa yhteisiä globaaleja haasteita? 

 

Kestävät ammattikoulutushankkeet Somaliassa 

Somalia-verkoston kolme aktiivista ammattikoulutushanketta, Himilo, Kobciye ja Kaabe, toimivat yhdeksällä eri paikkakunnalla vahvistaen nuorten työllistymis- ja yrittäjyysmahdollisuuksia. Keskeisenä tavoitteena on laadukkaan ja saavutettavan ammatillisen opetuksen vakiinnuttaminen Somaliaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten nuorten, maan sisäisten pakolaisten tai yksinhuoltajaäitien mukaan ottamiseen.  

Koulutusta järjestetään laajasti eri aloilla aina sähkö- ja aurinkopaneeliasennuksesta ompeluun, tietotekniikkaan, mobiililaitteiden korjaukseen, maatalouteen sekä ravintola- ja kauneusalaan. Ammattitutkintoon yhdistetään myös yrittäjyysvalmennusta ja työharjoitteluja paikallisissa yrityksissä, mikä varmistaa opittujen taitojen vastaavan työelämän käytännön tarpeita. 

Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristön näkökulmasta. Hankkeissa vahvistetaan opiskelijoiden ympäristöajattelua ja -taitoja käytännönläheisesti muun muassa uusiutuvan energian, jätehuollon ja resurssitehokkuuden kautta. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi tietokoneiden korjaus- ja kierrätyskursseina, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää. Valmistuneet opiskelijat toimivat tämän osaamisen avulla muutoksentekijöinä yhteisöissään.  

Kestävyyden kannalta hankkeissa pyritään myös vahvistamaan yhteistyötä paikallisen kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten, hallinnon ja yksityisen sektorin kesken. Pitkäaikaiset tulokset perustuvat paikallisten instituutioiden ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseen, jotta toimintamallit jäävät elämään myös ulkoisen tuen päättyessä osana alueen elinkeinoja. 

 

Vaikuttavat globaalikasvatushankkeet Suomessa 

Somalia-verkoston globaalikasvatushankkeissa keskitytään nykyään laajempaan kestävyys- ja tulevaisuusajatteluun. Tavoitteena on tarjota nuorille tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat toimia vastuullisesti osana globaalia maailmaa. Oppimateriaalit tehdään saavutettaviksi ja linkitetään suoraan ajankohtaisiin opetussuunnitelmiin helpomman käyttöönoton mahdollistamiseksi. 

Verkosto on julkaissut runsaasti käytännönläheisiä oppimateriaaleja eri kouluasteille. Ammattikoulujen sähkö- ja ravintola-aloille on suunnattu Tulevaisuuden taitajat -harjoituspaketti, ja toiselle asteelle sekä yläkouluun on kehitetty korttipakka tulevaisuusajattelun tueksi. Lisäksi verkostolta löytyy aiempia harjoituksia pakolaisuuden juurisyistä ja maailmankansalaisuudesta sekä somalinkielisiä ympäristökasvatusmateriaaleja. Meneillään olevassa Diaspora Pivot -hankkeessa pohditaan diasporan merkitystä, toimijuutta ja vaikuttamista.  

 

Ymmärrystä yhteistyöllä 

Innostavimmat tulokset syntyvät silloin, kun nämä kaksi toimintaa kohtaavat. Yhteistyö Suomen ja Somalian hankkeiden välillä sai alkunsa osana Globaalit kaverit -hanketta vuonna 2024, jota jatkettiin myöhemmin Tulevaisuuden taitajat -hankkeessa. Suomessa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatushankkeiden evaluaatiosta (2020) kävi ilmi, että avustuksella tavoitettiin mm. vähemmän ammattiin opiskelevia nuoria. Somaliassa taas oli tarve luoda uusia mahdollisuuksia yhdistämällä ammattikoulutusta ja kestävää kehitystä.  

Näistä tarpeista luotiin yhteistyöpilotti, jossa opiskelijat Suomessa ja Somaliassa saivat mahdollisuuden kaksisuuntaiseen oppimiseen, vertaistukeen ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen. Kohtaamisia toteutettiin videoiden, yhteisten harjoitusten ja videopuheluiden kautta. Yhteistyössä kestävää kehitystä tarkasteltiin käytännössä eri ammattialojen, kuten aurinkopaneeliasennuksen, ravintola-alan ja yrittäjyyden näkökulmista.  

Somalialainen kumppanijärjestö HODECO kuvasi yhteistyötä menestykseksi, sillä se toi paikalliseen ammattikoulutukseen laajemman globaalin kontekstin, syvensi opiskelijoiden ymmärrystä kestävyydestä eri konteksteissa ja lisäsi heidän opiskelumotivaatiotaan. Samalla suomalaiset opiskelijat saivat konkreettisen näkymän siihen, mitä kehitysyhteistyö käytännössä on ja miten omaa ammatillista osaamista voi hyödyntää kestävästi erilaisissa toimintaympäristöissä.  

Yhteistyö osoittautui molemminpuolisesti hyödylliseksi ja konkreettiseksi malliksi siitä, miten globaalikasvatus ja ammatillinen koulutus voivat parhaimmillaan tukea toisiaan. Dialogin ja kohtaamisten avulla syntyy ideoita kestävämpään tulevaisuuteen globaalissa maailmassa. 

Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta nuoria yhdistää tarve ymmärtää kestävää kehitystä sekä hahmottaa oman ammattitaidon merkitystä osana globaalia maailmaa. Somalia-verkoston hankkeet toimivat siltana näiden välillä, kun ammattikoulutushankkeet Somaliassa ja globaalikasvatustyö Suomessa kohtaavat. Yhteistyössä syntyy molemminpuolista ymmärrystä ja taitoja, millä voidaan vaikuttaa rajojen yli kestävämpään tulevaisuuteen. 

 

 


Elsa Lautenbacher on sosiaalitieteiden maisteriopiskelija ja hän toimi viestinnän harjoittelijana Somalia-verkostolla keväällä 2026. Tämän lisäksi hän toimii Suomi-Somalia Seuran hallituksen sihteerinä ja on aktiivinen vapaaehtoinen järjestökentällä

 

 

Lue lisää Diaspora pivot -hankkeesta

Blogi julkaistiin osana Suomen Somalia-verkoston Diaspora pivot -hanketta, joka käsittelee yhteiskunnallista vaikuttamista ja diasporan käsitettä.