Vapaus, vaikuttaminen ja diaspora – Abdulkadir Mohamed Abdi 

 

Tämä teksti on osa Vapaus, Vaikuttaminen ja Diaspora -puheohjelmaa vuoden 2026 Maailma Kylässä -festivaalilta. Suomen Somalia-verkoston puheohjelmassa kolme somalitaustaista vaikuttajaa: Abdulkadir Mohamed Abdi, Bashe Ali ja Khadra Sugulle, käsittelivät diasporaidentiteettien ja vaikuttamisen tapojen moninaisuutta. Lue muut puheet täältä.

 

”Hyvät maailmankylän festivaalin osallistujat,

Somalidiasporan jäsenenä haluan puhua vapaudesta somali diasporan näkökulmasta — siitä, mitä vapaus tarkoittaa, kun elämme kahden todellisuuden välillä.

Somalialainen diaspora on osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta samalla se on syvästi yhteydessä lähtömaahansa. Me emme elää vain yhdessä paikassa — toimijuutemme on monipaikkaista. Moni meistä kantaa vastuuta sekä Suomesta että Somaliasta. Tämä kaksoisvastuu ei ole taakka, vaan voimavara — mutta se tuo myös näkyväksi eroja siinä, mitä vapaus tarkoittaa eri yhteiskunnissa.

Somalialainen kulttuuri on yhteisöllinen. Perhe ja sukuverkostot ulottuvat laajalle, ja vastuu toisista ihmisistä on keskeinen arvo. Siellä, missä julkiset palvelut ovat heikot tai puuttuvat kokonaan, ihmiset auttavat toisiaan.

Suomessa taas yhteiskunta tarjoaa laajat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on eräänlaista institutionaalista solidaarisuutta. Se vapauttaa yksilöä monista arjen huolista — mutta samalla se voi olla hyvin erilainen kokemus niille, jotka tulevat yhteisöllisemmistä kulttuureista. 

Kun tarkastelemme vapautta historiallisesta näkökulmasta, Somalian aiemmassa sosialistisessa järjestelmässä kansalaisyhteiskunnan toiminta oli rajoitettua. Järjestöjen perustaminen, sananvapaus ja itsenäinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen olivat kontrolloituja.

Saapuessani suomeen 1990 kohtasin toisenlaisen todellisuuden: yhteiskunnan, jossa kansalaisjärjestöillä on tilaa toimia, vaikuttaa ja osallistua. Tämä vapaus mahdollisti sen, että somalialainen diaspora alkoi organisoitua, heti alusta, perustaa yhdistyksiä ja osallistua aktiivisesti sekä oman yhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Tänään järjestämme tiedotustilaisuuksia, tuemme kotoutumista ja autamme maahanmuuttajia ymmärtämään, miten suomalainen yhteiskunta toimii — koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta. Samalla rakennamme siltoja kulttuurien välille.

Mutta toiminta ei rajoitu Suomeen.

Somaliassa osallistumme humanitaarisiin ja kehityshankkeisiin — erityisesti alueilla, jotka ovat kärsineet pitkäaikaisesta konfliktista ja kriiseistä.

Hyvät “vapaat” Maailmakylän -festivaalin osallistujat,

Haluan kertoa teille pienen tarinan yhdestä onnistuneesta hankkeesta, joka on jäänyt erityisesti mieleeni – tarinan, joka kuvaa samalla paljon suurempaa todellisuutta Somaliassa.

Mutta ensin taustana:

Somalian sisällissota ei ole jakanut vain politiikkaa tai alueita. Se on rikkonut luottamuksen ihmisten välillä, erottanut naapureita toisistaan ja tehnyt ihmisten liikkuminen jopa lyhyistä matkoista mahdottomia. Kahden lähekkäin sijaitsevan kaupungin, Cadaadon ja Galkayon, välillä on vain noin 132 kilometriä – matka, jonka pitäisi kestää autolla reilu tunti.

Mutta konfliktien ja klaanijännitteiden vuoksi ihmiset ovat joutuneet matkustamaan niiden välillä lentämällä ensin Mogadishuun, satojen kilometrien päähän, ja vasta sieltä takaisin toiseen kaupunkiin. Se kertoo paljon siitä, kuinka syväksi epäluottamus voi kasvaa. Mutta samalla se kertoo myös siitä, kuinka merkityksellistä on, kun ihmiset onnistuvat jälleen löytämään yhteyden toisiinsa.

 

10 vuotta sitten osallistuimme ympäristöhankkeeseen, jossa oli mukana suomalaisia ja somalialaisia kumppaneita. Yhteishanke toteutettiin 3 eri alueilla Somaliassa, Buuhoodle Pohjois Somaliassa, Galkaio ja Adaado keski Somaliassa, joissa yhteisöt olivat sisällissodan seurauksena eristyksissä toisistaan, eikä niiden välillä ollut luottamusta tai yhteistyötä. Hankkeen puitteissa järjestettiin vuosittaisia yhteistapaamisia, joissa eri alueiden toimijat kohtasivat. Yhteistyökumppaneiden lisäksi kokouksiin osallistuivat hankepaikan yhteiskunnan sidosryhmät. Näiden tapaamisten myötä syntyi uusia suhteita ja luottamusta.

Projektin aikana, Adaadossa, oli vakava kuivuus ja vesipula, kun Buhodlessa tilanne oli parempi. Näitten projekti kumppanien yhteistyön ansiosta nämä yhteisöt olivat yhteydessä toisiinsa — ja keskustelivat alueiden tilanteesta. Tuloksena Buhodleen yhteisö päätti ottaa vastaan kuivuudesta kärsineen Adaadon yhteisö omalle alueelle.

He päättivät sivuuttaa aiemmat konfliktit ja toimia yhdessä. Tämä ei ollut hankkeen alkuperäinen tavoite — mutta se oli sen merkittävin saavutus.

Kaksi yhteisöä löysi rauhan.

Tämä kokemus muistutti minua siitä, mitä vapaus parhaimmillaan on: vapaus toimia oikein, vapaus rakentaa luottamusta ja vapaus ylittää menneisyyden rajat.

Hyvät maailmankylän festivaalin osallistujat, Diaspora ei ole vain kahden maailman välissä elämistä — se on siltojen rakentamista niiden välille.

Vapaus ei ole vain oikeuksia, vaan myös mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja kantaa vastuuta. Somalialainen diaspora Suomessa on osa tätä yhteiskuntaa — aktiivinen, osallistuva ja sitoutunut.

Samalla se toimii globaalisti, edistäen rauhaa, kehitystä ja yhteisymmärrystä.

Kiitos.”

 

Abdulkadir Mohamed Abdi on kemian laboratorioteknikko ja SSHDA ry:n hallituksen jäsen. Hän tietää, että pysyvät muutokset kehitysyhteistyössä vaativat paikallisten ihmisten tarpeiden ja omistajuuden kunnioitusta. Hän on ollut mukana perustamassa Suomen Somalia-verkosto ry:tä ja nähnyt kuinka kansalaisyhteiskunta Somaliassa on vuosikymmenten aikana muuttunut.